Vesivastuullisuus yrityksissä

Yrityksille vesivastuullisuus vastuuta vedenkäytöstä omilla toimipaikoilla sekä laajemmin koko tuotantoketjussa. Yritysten tulee vähintään toimia nykyisen lainsäädännön mukaisesti, mutta vastuullisuutta on kantaa vastuuta enemmän. Vastuulliset yritykset ennakoivat ja huomioivat laajasti vedenkäytön kytkökset ja parantavat jatkuvasti vedenkäytön kestävyyttä.

Suomen tilanne

Olemme onnellisessa asemassa, koska Suomessa on lähes maailman eniten vesivaroja. Ehkä siksi Suomessa yritykset ovat heräämässä hitaasti vesivastuullisuuteen. Maailman vesipula aiheuttaa kuitenkin sen, että osalle yrityksistä on aiheutunut ongelmia. Myös globaalit ja Euroopassa sijaitsevat yritykset ovat lisänneet vaatumuksia Suomessa sijaitseville yrityksille.

Suomessa on paljon yrityksiä, jotka ovat maailman huippua vedenkäytön ja kestävyyden suhteen. Suomen lainsäädäntö on myös maailmanlaajuisesti huipputasolla. Kuitenkin, puolet Suomen vedenkäytöstä kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Siitä noin neljännes  vesipulasta kärsiville alueille. Vesijalanjälkeemme vaikuuttaa eniten kaupankäynti ja mitä yritysten arvoketjuissa tapahtuu.

Veden kiertokulku on häiriintynyt. Kuivuus ja tulvat aiheuttavat kustannuksia

Vaikka vettä on maapallolla valtavasti, valtaosa siitä on merien suolavettä. Makeaa vettä vesivaroista on vain 2,5 prosenttia, ja tästä osuudesta kaksi kolmasosaa on sitoutunut jäätiköihin. Eli vedestä vain murto-osa on ihmisen käytössä makeana vetenä ja meillä on vesipulaa ja vesistressiä.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut veden kiertokulkuun, ja se on muuttunut. Tämä on johtanut vakaviin kuivuuksiin ja tulviin myös Euroopassa. Esimerkiksi suurten jokien,  vedenpinta on laskenut Saksassa, Espanjassa ja Ranskassa, mikä on vaikeuttanut liikennöintiä ja tavarankuljetuksia sekä ja energiahuoltoa. Ydinvoimaloita onjouduttu ajamaan alas, koska jäähdytysvesi on ollut liian kuumaa.

Piilovesi ja ruokavalinnat

Maatalous käyttää suurimman osan makeasta vedestä, ainakin 80 %. Maatalous ja ruoantuotantomme on täysin riippuvainen vedestä.

Maatalouden vedenkäytössä on suuria eroja ja tuotteisiin tulisi laskea niin sanottu piilovesi. Piilovesi tarkoittaa vettä, jota tarvitaan eri tuotteiden valmistamiseen, vaikka emme näe sitä suoraan. Esimerkiksi yhden naudanlihakilon tuottaminen vaatii 15 000 litraa vettä ja yhden avokadon 300 litraa vettä.

Suosimalla kasvisruokaa ja lähiruokaa voimme vähentää vedenkäyttöä merkittävästi. Jos syömme naudanlihaa, kannattaa valita suomalaista nautaa, jolloin veden käyttö on lähempänä eikä vesipulasta kärsivillä alueilla.

Vesivarojen vähentyminen ja konfliktit

Ilmastonmuutoksen on sanottu vaikuttaneen joihinkin konflikteihin veden kautta, esimerkiksi arabikevään syntyyn. Vesivarojen vähentyminen onkin pelottavaa, sillä veden kysyntä ylittää tarjonnan 40 % maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Tämä on aiheuttanut jo nyt kiistoja rajavesistöillä. Ylävirran maat käyttävät vettä omiin tarpeisiin ja omien näkemystensä mukaan, mikä aiheuttaa veden niukkuutta alavirran maille.
Yritysten kannattaa miettiä, kuinka voi välttää näitä riskejä ja olla aiheuttamassa vesipulaa vesiriskialueilla. 

Suomi tekee paljon työtä vesipula-asioiden parissa ulkoministeriön ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyöllä pyritään tasapainottamaan energia, maatalous ja veden määrä. Vesikiistat ovat mahdollisia, mutta rajavesistöyhteistyön nähdään olevan pääosin positiivinen työkalu. Esimerkiksi EU:n tuella itäisellä Niilillä, missä Etiopia rakentaa patoa, on onnistuttu ylläpitämään keskustelukanavia. Tämä on tärkeää Sudanille ja Egyptille, jonka ruokaturva on uhattuna padon takia.

Teknologiset ratkaisut ja yritysten vastuu

Teknologiat ovat tärkeä osa vesiongelmien ratkaisua, mutta ne eivät yksinään riitä. Yritysten toimintatapojen ja raaka-ainevalintojen merkitys on suuri. Yritykset päättävät, mitä raaka-aineita käytetään ja millaisia tuotteita tuodaan markkinoille. Yritysten täytyy myös valita raaka-aineita ja tuotteita, jotka kuluttavat vähemmän vettä ja huolehtivat kestävistä tavoista käsitellä vettä.

Vesivastuusitoumus

Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Sitoumuksen ovat perustaneet Aalto-yliopisto, Luke, Syke, VTT, WWF Suomi, MMM, UM ja YM. Sitoumus on osa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta 2050 ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa.

Lähde: vesivastuullisuus

Vesivastuullisuuden askeleet

1. Vesiriskien tunnistaminen

• Ensimmäinen askel on selvittää, miten vesi liittyy yrityksen toimintaan ja tuotantoketjuun. Tunnistetaan oleelliset vesiriskit ja -mahdollisuudet. Ne voivat kohdistua yrityksen omaan toimintaan ja toimipaikkoihin sekä arvoketjun muihin toimijoihin. Riskit ja mahdollisuudet voivat liittyä esimerkiksi veden saatavuuteen, vesistöihin kohdistuviin päästöihin, miten vettä käytetään tuotannossa tai turvalliseen juomaveden saantiin ja sanitaatioon.

2.Vesiriskien arviointi

• Toinen askel on arvioida tarkemmin, mitkä ovat ne konkreettiset hyödyt ja haitat, jotka liittyvät veden käyttöön yrityksessä. Keskitytään oleellisiksi tunnistettujen vesiriskien ja -mahdollisuuksien tarkempaan arviointiin. Tämä sisältää niiden tarkemman kuvauksen, analyysin ja arvottamisen. Mitä ovat ne konkreettiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt tai haitat, jotka sisältyvät oleellisiksi tunnistettuihin vesiriskeihin ja -mahdollisuuksiin? Tämä auttaa tekemään parempia valintoja vedenkäytön suhteen.

3. Strategian laadinta

• Kolmas askel on tehdä suunnitelma, miten vesivastuullisuus otetaan osaksi yrityksen strategiaa. Vesiriskien hallinta ja vesivastuullisuuden edistäminen onnistuvat parhaiten, kun ne on integroitu erottamattomaksi osaksi yrityksen strategiaa sekä johtamis- ja riskienhallintajärjestelmiä.

4. Yhteistyö

• Neljäs askel on tehdä yhteistyötä ja vesiriskien hallinta vaatiikin yleensä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Yhteistyön avulla veden käyttö ja hallinta voidaan kehittää kestäväksi niin yrityksen omilla kuin alihankkijoidenkin toimipaikoilla. Yhteistyö julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa on erityisen tärkeää.

5. Seuranta ja arviointi

• Viides askel on seurata ja arvioida vesivastuullisuuden toteutumista. Tämä tarkoittaa, että yritys seuraa tavoitteiden saavuttamista ja raportoi tuloksista avoimesti. Jotta tuloksia voidaan vertailla, on hyvä noudattaa kansainvälisiä standardeja.

• Lähde: vesivastuullisuus

 Yhteenveto

Vesivastuullisuus on tärkeää kestävän kehityksen kannalta, ja sinulla ja yrityksilläsi on vaikutusta. Tekniset ratkaisut, vastuulliset raaka-ainevalinnat ja strateginen suunnittelu ovat avainasemassa. 

Jokainen meistä voi vaikuttaa omilla valinnoillaan ja toimillaan – niin työssä, kotona kuin yhteiskunnan jäseninä. 

Yritysten tulee tehdä yhteistyötä niin paikallisen hallinnon kuin kansainvälistenkin vesiasiantuntijoiden kanssa, jotta vesivastuullisuus toteutuu.

Yhdessä voimme varmistaa, että vettä riittää kaikille nyt ja tulevaisuudessa.

Lue: Yritysvastuulaki Suomessa: Velvoitteet ja käytännön vinkit PK-yrityksille

Älä epäröi pyytää apua toimialajärjestöiltä, kumppaneilta ja asiantuntijoilta. Jos tarvitset tukea tai sparrailuapua, voit aina ottaa minuun yhteyttä.