Yritysvastuulaki, mikä se on?

Yritysvastuulaki on tuttavallisempi nimi yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitedirektiivistä (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD).

Tämä laki lisää merkittävästi suurten yritysten vastuuta ja velvoitteita. Niiden täytyy vähentää ja estää omasta, tytäryhtiöiden ja liikekumppanien toiminnasta aiheutuvia haittoja ympäristölle, ihmisille ja yhteiskunnille.

Tavoitteena on saada yritykset toimimaan kestävämmin ja vastuullisemmin kaikkialla maailmassa, vaikka niiden toimitusketjut olisivat pitkiä ja monimutkaisia. Tarkoitus on varmistaa, että yritykset sisällyttävät ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelun osaksi toimintaansa ja hallintoaan. Tämä koskee sekä yrityksen omaa toimintaa että koko arvoketjua, mukaan lukien tuotantoketjun alku- ja loppupäät.

Huolellisuusvelvoite: Yritysvastuulain ideana on, että yritys ei voi enää väittää olevansa tietämätön omista, eikä liioin alihankkijoidensa tai asiakkaidensa ympäristöä haittaavista tai ihmisoikeuksia loukkaavista teoista. Sen on otettava näistä selvää ja toimittavaa niiden ehkäisemiseksi.

Yrityksille tulee huolellisuusvelvoite, jonka mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia.

Haitallisia vaikutuksia ovat esimerkiksi pakko- ja lapsityö, elämiseen riittämätön palkka, riittämätön työterveys ja -turvallisuus sekä ympäristövaikutusten osalta esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt, jätteet ja luontokato.

Suurempien yritysten täytyy myös tehdä suunnitelma, jotta heidän liiketoimintansa sopii yhteen Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa. Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Yritysten on myös raportoitava säännöllisesti huolellisuusvelvoitteidensa täyttämisestä. TEM

Miksi EU edistää yritysvastuulainsäädäntöä?

EU edistää kestävää yritystoimintaa CSDDD-direktiivillä varmistaakseen taloudellisen kestävyytensä ja ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelemisen. Vaikka kolmasosa yrityksistä on jo alkanut toimia vastuullisesti, kehitys on ollut hidasta. Tämä johtuu usein monimutkaisista arvoketjuista ja eri maiden erilaisista säännöistä.

Monet yritykset, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset ovat vaatineet nimenomaan pakollisia sääntöjä. 70 % yrityksistä tukee EU:n toimia.

EU:n tavoitteena on luoda yhtenäiset säännöt, jotka koskevat kaikkia yrityksiä EU:n alueella. Direktiivi auttaa luomaan tasapuoliset kilpailuolosuhteet, kannustaa kehittämään uusia ja kestäviä liiketoimintamalleja ja tarjoaa yrityksille oikeudellista varmuutta. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän yritysten vastuullisuutta, ja direktiivin avulla EU pyrkii lisäämään kuluttajien luottamusta yrityksiin ohjaamalla yrityksiä toimimaan eettisesti ja kestävästi. Tämä tuo uutta kasvua ja mahdollisuuksia sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella.

EU toivoo lisäksi, että tästä direktiivistä tulee globaali standardi, joka parantaa ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua kaikkialla maailmassa. Kestävyysdirektiivin, CSRD, astuttua voimaan, vaikuttaa siltä, että toive voisi toteutua.

Milloin laki astuu voimaan ja keitä se koskee?

Laki eteni toukokuussa 2024 EU:ssa niin pitkälle, että tiedämme lain etenevän Suomen lainsäädäntöön. Lainsäädännön toimeenpano on kolmiportainen, ja se toteutetaan viiden vuoden kuluessa. Toimeenpano alkaa kaikkein suurimmista yrityksistä.

Huolellisuusvelvoitteet koskevat kolmen vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta yrityksiä, jotka on perustettu EU:ssa ja joilla on 5000 työntekijää ja 1500 miljoonan euron liikevaihto. Neljän vuoden kuluttua velvoitteet koskevat niitä yrityksiä, joilla on 3000 työntekijää ja 900 miljoonan euron liikevaihto ja viiden vuoden kuluttua yrityksiä, joilla on 1000 työntekijää ja 450 miljoonan euron liikevaihto.

Sääntelyä sovellettaisiin myös EU:n ulkopuolisten maiden lakien mukaan perustettuihin yrityksiin, joiden liikevaihto EU:n alueella ylittää 450 miljoonaa euroa.

Vaikka etenemiseen menee vielä vuosia, eivät isot yritykset ole jääneet odottelemaan. Siksi Pk-yrityksenkin kannattaa aktivoitua.

Mitä yritysvastuulaki tarkoittaa PK-yrityksille?

Vaikka direktiivi kohdistuu suuryrityksiin, PK-yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa. Isojen yritysten vastuu ja tilivelvollisuus ulottuu yritysten arvoketjuun.

Isot yritykset ovat jo aloittaneet valmistautumisen tähän lakiin, ja PK-yritykset tulevat pian isojen asiakkaidensa tai tavarantoimittajiensa syyniin.

Toimitusketjuvaatimukset: Varmistaakseen oman toimintansa vastuullisuuden, suuryritykset tulevat asettamaan vastuullisuusvaatimuksia toimitusketjunsa PK-yrityksille.

Moni PK-yritys on jo saanut kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) voimaantulon myötä kysymyksiä asiakkailtaan tai tavarantoimittajiltaan. Tulossa oleva yritysvastuulaki kiihdyttää näitä yhteydenottoja. Isot toimijat haluavat tietää, noudattavatko heidän yhteistyökumppaninsa, asiakkaansa ja tavarantoimittajansa direktiivin edellyttämiä kestäviä toimintatapoja. He tarvitsevat luotettavaa tietoa oman raportointinsa tueksi ja varmistaakseen omien velvoitteidensa täyttämisen.

Jo nyt jotkut suomalaiset pk-yritykset ovat joutuneet kertomaan tavarantoimittajilleen tai asiakkailleen, miten heidän toimintansa vaikuttaa ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Vaikka suomalainen tavarantoimittaja tai asiakasyritys olisikin pieni, sen eurooppalainen omistajayritys voi olla suuri ja vaatia tätä tietoa. Jotta tiedot olisivat luotettavia, yritykset voivat pyytää tiettyjä sertifikaatteja tai kolmannen osapuolen tarkistusksia ja auditointeja.

Kilpailukyky: Vastuulliset PK-yritykset voivat parantaa suhteitaan isompiin yrityksiin. Monet tarjouskilpailut vaativat myös tietoa yrityksen hiilipäästöistä, ihmisoikeussitoumuksista tai esimerkiksi johdon tasa-arvosta ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Jos pk-yritys ei pysty osoittamaan, että se toimii CSRD:n ja tulevan CSDDD:n vaatimusten mukaisesti, isot yritykset saattavat lopettaa tavaroiden ostamisen tai myymisen niille.

Kustannukset ja maine: Vaatimusten noudattaminen voi lisätä PK-yritysten hallinnollisia ja operatiivisia kustannuksia, kun ne joutuvat investoimaan osaamiseen, uusiin prosesseihin ja teknologioihin. Samalla kun vastuullisuutta kehittää, voi kuitenkin varmistaa siten tulevaisuuden toimintaedellytykset ja maineen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien silmissä. Kestävyyden tasosta, vastuullisuusstrategiasta ja toimenpiteistä kannattaakin viestiä läpinäkyvästi.

Mitä sinun PK-yrityksen johtajana kannattaa nyt tehdä?

Koska yritysvastuulaki on nyt etenemässä kansalliseen täytäntöönpanoon, ja isot yritykset ovat alkaneet valmistautua kyseiseen lakiin, on PK-yritysten johdon hyvä valmistautua. Kannattaa seurata lainsäädännön kehitystä, aloittaa systemaattinen vastuullisuuskäytäntöjen kehittäminen ja alkaa harjoittella läpinäkyvää raportointia ja viestintää, viherpesunkin uhalla.

Mitään ei kuitenkaan kannata tehdä yksin. Yhteistyö esimerkiksi toimialajärjestöjen ja muiden PK-yritysten, ja tietysti oman arvoketjun toimijoiden kanssa on isoksi avuksi.

Seuraavaksi kerron muutamia suositeltavia toimia laajempaan toimenpidesuunnitelmaan.

Suositeltavia toimia laajempaan toimenpidesuunnitelmaan

1. Seuranta ja koulutus

• • Lainsäädännön seuranta: Varmista, että yritykselläsi on ajantasainen tieto CSDDD-direktiivin etenemisestä ja sen vaikutuksista. Voit hyödyntää alan asiantuntijoita, konsultteja ja toimialajärjestöjä.
  • Koulutus ja tietoisuus: Järjestä koulutuksia johtoryhmälle ja muille avainhenkilöille vastuullisuuteen ja asianmukaisen huolellisuuden prosesseihin liittyen.

2. Vastuullisuusstrategian kehittäminen

• • Arviointi: Tee perusteellinen arviointi yrityksen nykyisestä vastuullisuustilanteesta. Tämä sisältää ympäristövaikutukset, ihmisoikeuskysymykset ja työolosuhteet.
  • Tavoitteet ja mittarit: Määrittele selkeät vastuullisuustavoitteet ja kehitä mittareita niiden saavuttamisen seuraamiseksi.
  • Toimintasuunnitelma: Laadi toimintasuunnitelma vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi sisältää ympäristöystävällisempiä toimintatapoja, työntekijöiden hyvinvointiin panostamista ja eettisten hankintakäytäntöjen kehittämistä.

3. Toimitusketjun hallinta

• • Toimittajien arviointi: Arvioi toimittajat ja alihankkijat vastuullisuusnäkökohtien perusteella. Tee yhteistyötä toimittajien kanssa parantaaksesi heidän vastuullisuuskäytäntöjään.
  • Sopimusvaatimukset: Sisällytä vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia toimitussopimuksiin ja hankintasopimuksiin.

4. Raportointi ja läpinäkyvyys

• • Raportointikäytännöt: Kehitä ja ota käyttöön selkeät ja läpinäkyvät raportointikäytännöt, joilla voit osoittaa vastuullisuustoimien edistymisen.
  • Viestintä: Kommunikoi avoimesti sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille ja työntekijöille, yrityksen vastuullisuustoimista ja saavutuksista.

5. Riskienhallinta

• • Riskianalyysi: Tee kattava riskianalyysi, joka kattaa ympäristö- ja ihmisoikeusriskit. Identifioi, ehkäise ja hallitse näitä riskejä osana yrityksen kokonaisvaltaista riskienhallintastrategiaa.
  • Kriisinhallintasuunnitelma: Laadi suunnitelma mahdollisten vastuullisuuteen liittyvien kriisien varalta. Tämä voi sisältää esimerkiksi ohjeet nopeaan reagointiin ja viestintään.

6. Yhteistyö ja verkostoituminen

• • Toimialajärjestöt: Liity toimialajärjestöihin ja vastuullisuusverkostoihin, joissa voit jakaa parhaita käytäntöjä ja saada tukea vastuullisuustoimissa.
  • Kumppanuudet: Kehitä kumppanuuksia muiden yritysten, kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa vastuullisuustyön tehostamiseksi.

7. Jatkuva parantaminen

• • Seuranta ja arviointi: Seuraa jatkuvasti vastuullisuustoimien edistymistä ja arvioi niiden vaikuttavuutta. Tee tarvittavia muutoksia ja parannuksia strategiaan ja toimintatapoihin.
  • Innovaatio: Panosta vastuullisuuteen liittyvään innovaatioon. Etsi uusia tapoja tehdä liiketoiminnasta ympäristöystävällisempää ja sosiaalisesti vastuullisempaa.

Konkreettiset ensiaskeleet PK-yritykselle:

Ymmärrän, että työmäärä voi tuntua suurelta, joten tässä vielä ehdotus vielä konkreettisisimmiksi ensiaskeleiksi:

1. Perustiedon kerääminen ja koulutus

• • Tilaa uutiskirjeet esimerkiksi Euroopan komission tai Suomen elinkeinoelämän keskusliiton (EK) verkkosivuilta ja seuraa uutisia CSDDD-direktiivin etenemisestä. Voit hyödyntää myös alan asiantuntijoita, toimialajärjestöjä ja -liittoja tai konsultteja.
  • Järjestä yksi tai kaksi koulutustilaisuutta johtoryhmälle ja muille avainhenkilöille, joissa selitetään perusasiat yritysvastuusta ja CSDDD:ä. Voit hyödyntää verkosta löytyviä lukuisia webinaareja ja online-kursseja tai tilata juuri teille räätälöidyn oman starttitilaisuuden.

Lue referenssi räätälöidystä starttipaketista johtoryhmälle.

• • Pidä lyhyt sisäinen koulutus esimerkiksi henkilökunnan kokouksen yhteydessä. Voit käyttää materiaaleja, jotka löytyvät alan järjestöjen verkkosivuilta, tehdä koulutuksen tämän blogin materiaalista tai tilata Vastuutakomo pitämään juuri teidän yritykselle ja toimialalle räätälöidyn koulutuksen.

Lue referenssi räätälöidystä puheenvuorosta henkilökunnalle

2. Nykytilan arviointi, arvoketju ja oma toiminta

• • Laadi yksinkertainen kysymyslista, jossa keskityt ensin isoimpiin ympäristövaikutuksiin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Laadi kysymyksiä energian ja veden käytöstä, raaka-aineiden alkuperästä sekä työntekijöiden työoloista ja -hyvinvoinnista.
  • Keskustele oman henkilökunnan kanssa näistä kysymyksistä. Järjestä työpaja, jossa pohditte vastauksia listan kysymyksiin tai tee kysely.
  • Vastuutakomo voi auttaa kysymyslistan tekemisessä. Ota yhteyttä, niin lähetän sinulle hyviä esimerkkejä maksutta.
  • Jos kaipaat avuksi järjestelmää, joka helpottaisi henkilökunnan, tai sidosryhmien osallistamistamista. Vastuutakomolla on tähän erittäin nopea ja käyttäjäystävällinen järjestelmä avuksi. Kysy lisää.

3. Ensimmäisten tavoitteiden asettaminen

• • Valitkaa henkilöstön kanssa 2-3 realistista tavoitetta, kuten energiankulutuksen vähentäminen, hävikin vähentäminen tai työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen.

Ensimmäiset toimenpiteet olisi tärkeä saada maaliin asti, jotta ihmiset alkavat luottaa prosessiin. Lataa realistisen tavoitteen määrittelemisen tueksi opas: 6 kestävän kehitysidean elementtiä.

• • Kirjaa ylös yksinkertainen toimintasuunnitelma, jossa kuvataan, miten tavoitteet saavutetaan. Katso esimerkkejä isompien alasi yritysten julkaisemista kestävyysraporteista.

4. Ota toimitusketju haltuun

• • Sovi tapaaminen tai puhelinkeskustelu tärkeimpien toimittajien kanssa ja kysy heidän käytännöistään, kuten raaka-aineiden alkuperästä ja ympäristösertifikaateista.
  • Selvitä, voitteko tehdä yhteistyötä vastuullisempien tuotteiden hankinnassa tai kehittää yhteisiä ympäristö- tai ihmisoikeusprojekteja.
  • Lue suuripien ja tärkeimpien asiakkaidesi viimeisimmät julkaistut vastuullisuusraportit ja niiden vastuullisuustavoitteet. Mieti tuotannon ja myynnin kanssa, että miten voitte osaltanne olla edesauttamassa asiakkaiden vastuullisuustavoitteiden toteutumisessa.
  • Valmistaudu keskustelemaan asiakkaan vastuullisuusodotuksista palvelun-, tavaran- tai raaka-aineen toimittajina, ja miten voitte niihin vastata.

Lue lisää: Kuusi tapaa, joilla HR tukee yrityksen ymparistokestavyyttä

5. Raportoinnin aloittaminen

• • Raportointipohja: Luo yksinkertainen Excel- tai Word-dokumentti, jossa seuraat valittujen tavoitteiden edistymistä (esim. energiankulutuksen seuranta kuukausittain).Katso esimerkkejä isompien alasi yritysten julkaisemista kestävyysraporteista.
  • Seuranta: Päivitä raportointipohjaa säännöllisesti (esim. kuukausittain) ja käy läpi tulokset henkilöstön kokouksissa.

Lopuksi:

PK-yrityksen johtajana sinulla on nyt erinomainen tilaisuus ottaa askel kohti vastuullisempaa liiketoimintaa ja varmistaa yrityksesi kilpailukyky tulevaisuudessa.

Vaikka työmäärä voi tuntua suurelta, älä lannistu – jokainen pieni askel vie sinua ja yritystäsi kohti kestävämpää ja kilpailukykyistä tulevaisuutta.

Aloita seuraamalla lainsäädännön kehitystä ja kouluttamalla henkilöstöäsi. Arvioi nykytilanne, aseta realistiset tavoitteet ja kehitä selkeä toimintasuunnitelma. Muista, että toimitusketjun hallinta ja läpinäkyvä raportointi ovat keskeisiä menestyksen avaimia.

Lataa maksuton ESG-opas henkilöstöjohtajalle

Yhteistyö on voimaa. Älä epäröi pyytää apua toimialajärjestöiltä, kumppaneilta ja asiantuntijoilta. Jos tarvitset tukea tai sparrailuapua, voit aina ottaa minuun yhteyttä.

Menestystä sinulle ja yrityksellesi vastuullisuuden polulla!