Koko ajan tapahtuu pieniä ja isoja asioita, jotka vievät oikeaan suuntaan. Täällä saamme ja jaamme toivoa ja inspiraatiota kestävyystyöhön. Tälläkin viikolla on oikein hyvää kerrottavaa. Aloitetaan.
Pölyttäjillä oli Suomessa huippukesä
Päiväperhosia havaittiin tänä kesänä 43 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, ja kimalaisia peräti 69 prosenttia enemmän. Kaikki yleisimmät kimalaislajit runsastuivat. Erityisen hyvin menestyivät keski- ja loppukesän perhoset, kuten nokkos- ja neitoperhonen.
Syy löytyy säästä. Ennätyskuiva kevät päättyi toukokuun lopulla, ja sen jälkeen sateet ja lämpimät poutajaksot vuorottelivat. Pölyttäjät saivat sekä ravintoa että sopivia jaksoja liikkumiseen ja lisääntymiseen.
Tutkijat muistuttavat, että yksi hyvä kesä ei vielä kerro pitkän aikavälin suunnasta. Luotettavaan kuvaan tarvitaan 10–20 vuoden aikasarjoja. Silti on hienoa huomata, että kun olosuhteet ovat kohdallaan, luonto vastaa nopeasti.
📰 Lähteet: Suomen ympäristökeskus ja Yle, 20.8.2026 | Maaseudun Tulevaisuus, 2026
Kuopioon avattiin Suomen ensimmäinen kierrätetyn tavaran kauppakeskus
Matkus Luuppi avasi ovensa 14. elokuuta. Saman katon alla on 6 000 neliön kierrätyskauppakeskus ja Jätekukon lajitteluasema. Asiakas voi yhdellä käynnillä tuoda tarpeettomat tavarat kiertoon, ostaa käytettyä ja hoitaa jätteet.
Investointi on 15 miljoonaa euroa. Kauppakeskusta operoi Elävä Säätiö ja lajitteluasemaa Jätekukko Oy. Käyttökelpoiset tavarat ohjataan uudelleenkäyttöön joko sellaisenaan tai kunnostettuina, ja loput lajitellaan raaka-aineeksi tai energiaksi.
Suomi on ollut Euroopan häntäpäässä uudelleenkäytössä. Iso osa syystä on ollut vaivassa: kierrättäminen vaatii yleensä useamman pysähdyksen. Kun kaikki löytyy samasta paikasta, kynnys madaltuu oikeasti.
HR:n näkökulma: Toimiston kalustaminen ja työvälineiden hankinta ovat pienessäkin yrityksessä konkreettinen paikka tehdä vastuullisuutta näkyväksi. Käytetty työtuoli tai neuvottelupöytä on halvempi, ja se on tarina, jonka henkilöstö muistaa paremmin kuin strategiadiat.
📰 Lähteet: Uusiouutiset, 14.8.2026 | Savon Sanomat ja Jätekukko, 2026
Suomi avaa luonnonarvomarkkinat, ja lakimuutos tulee voimaan tässä kuussa
Luonnonsuojelulain muutos laajentaa niin sanottujen luonnonarvohehtaarien käyttöä. Tähän asti viranomaisen varmentamia luonnonarvoja on voinut käyttää lähinnä luonnolle aiheutetun heikennyksen hyvittämiseen. Jatkossa niitä voi käyttää myös yrityksen luontoväittämien todentamiseen sekä yhteisöjen ja kansalaisten vapaaehtoiseen ennallistamiseen. Muutokset tulevat voimaan elokuussa 2026.
Taustalla on ympäristöministeriön johdolla laadittu luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekartta vuosille 2026–2035. Sen tavoite on ohjata yksityistä rahoitusta luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.
Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Maanomistaja saa uuden tavan ansaita luonnon hoitamisella. Yritys saa uuden tavan rahoittaa monimuotoisuustyötä ja osoittaa se todennettavasti asiakkaille, rahoittajille ja sijoittajille.
HR:n näkökulma: Luontoväittämien todentaminen on tulossa samalle viivalle kuin päästöluvut. Jos yrityksesi kertoo tekevänsä jotain luonnon hyväksi, kannattaa jo nyt miettiä, mihin väite perustuu ja kuka sen vahvistaa. Sama koskee työnantajamielikuvaa: hakijat kysyvät yhä useammin todisteita, eivät lupauksia.
📰 Lähteet: Valtioneuvosto ja ympäristöministeriö, 1.6.2026 | Eduskunta, HE 91/2026 vp
Amazonin metsäkato putosi 13 vuoden alimmalle tasolle
Brasilian avaruustutkimuslaitos INPE havaitsi elokuun 2025 ja heinäkuun 2026 välisenä aikana 2 874 neliökilometriä metsäkatoa Amazonilla. Määrä on 36 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna ja 55,6 prosenttia alle edeltävän kymmenen vuoden keskiarvon.
Luku on matalin sitten vuoden 2013. Jos tarkempi PRODES-järjestelmä vahvistaa suunnan, Brasilia voi kirjata alhaisimman virallisen metsäkatolukunsa sitten seurannan alun vuonna 1988. Lasku on jatkunut tasaisesti vuodesta 2023.
Amazon on silti yhä altis hakkuille, kuivuudelle, metsän tilan heikkenemiselle ja paloille. Ne eivät näy metsäkatotilastoissa heti, vaikka vahinko olisi mittava. Suunta on kuitenkin oikea, ja se osoittaa, että politiikalla on väliä.
📰 Lähteet: INPE, 2026 | Mongabay, 14.8.2026
Tanskassa lähes kaikki yksityishenkilöiden ostamat uudet autot ovat sähköautoja
Heinäkuussa 2026 täyssähköautojen osuus yksityisasiakkaiden uusista autoista oli 97 prosenttia. Kaikista uusista rekisteröinneistä sähköautojen osuus oli 80,2 prosenttia.
Miljoonan sähköauton rajan odotetaan ylittyvän Tanskan teillä vuonna 2027. Taustalla on pitkäjänteinen verotus- ja kannustinpolitiikka, joka on tehnyt sähköautosta tavalliselle ostajalle edullisimman vaihtoehdon.
Tanska näyttää, kuinka nopeasti liikenteen sähköistyminen etenee, kun kannustimet ovat kohdallaan. Muutamassa vuodessa marginaalista tuli valtavirta.
HR:n näkökulma: Työsuhdeautopolitiikka on yksi harvoista päästövähennyskeinoista, jonka pieni yritys voi päättää yhdessä kokouksessa. Kun autot uusitaan seuraavan kerran, valinta vaikuttaa yrityksen päästölukuihin vuosiksi eteenpäin. Samalla se on henkilöstölle näkyvä signaali siitä, että vastuullisuus koskee myös arjen hankintoja.
📰 Lähde: electrive, 4.8.2026
Hiililaskennasta tulee vihdoin yksi standardi kahden sijaan
ISO ja GHG Protocol ilmoittivat kehittävänsä yhden yhtenäisen maailmanlaajuisen hiililaskentastandardin. Tähän asti yritysten on pitänyt navigoida useiden päällekkäisten ja osin ristiriitaisten standardien välillä. Julkinen kuuleminen on suunniteltu vuoden 2027 toiselle neljännekselle.
Uutinen kuulostaa tekniseltä, mutta sen vaikutus on hyvin käytännöllinen. Kun laskentasäännöt ovat samat kaikkialla, päästölukuja voi vertailla, eikä samaa dataa tarvitse muotoilla uudestaan jokaista pyytäjää varten.
HR:n näkökulma: Pk-yrityksessä vastuullisuusraportointi on usein yhden ihmisen työ muiden töiden ohessa. Päällekkäisten standardien karsiminen vähentää juuri sitä turhaa työtä, joka syö aikaa varsinaiselta kehittämiseltä. Jos yrityksessäsi on käynnissä hiilijalanjäljen laskenta, tämä on hyvä hetki dokumentoida laskentaperusteet selkeästi, koska siirtymä yhtenäiseen standardiin on silloin helpompi.
📰 Lähde: ESG Today, 31.7.2026
EU:n pakkaussäännöt astuivat voimaan ja ikuisuuskemikaalit kiellettiin elintarvikepakkauksissa
EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen ensimmäiset vaatimukset tulivat voimaan 12. elokuuta 2026. Ne rajoittavat tiukasti PFAS-yhdisteiden eli niin kutsuttujen ikuisuuskemikaalien käyttöä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa pakkauksissa. Samalla tulivat voimaan jäljitettävyysvelvoitteet.
PFAS-yhdisteet ovat aineita, jotka eivät hajoa luonnossa käytännössä lainkaan. Niitä on käytetty muun muassa rasvaa ja kosteutta hylkivissä pakkauksissa. Kertymistä ihmisiin ja ympäristöön on seurattu huolestuneena vuosia, joten kielto on iso terveys- ja ympäristövoitto.
Vuoteen 2030 mennessä kaikkien EU:ssa myytävien pakkausten pitää olla kierrätettäviä. Sääntely koskee myös pieniä yrityksiä, jotka myyvät pakattuja tuotteita. Aikaa valmistautua on vielä, ja nyt kannattaa käydä läpi, mistä omat pakkaukset tulevat ja mitä ne sisältävät.
📰 Lähde: ESG Today ja Euroopan komissio, 12.8.2026
Toivottavasti tämä lisäsi uskoa siihen, että asiat kehittyvät. Otan mielelläni vastaan vinkkejä uusista hyvistä uutisista.
Ensi viikolla taas uusi kooste. Voit tilata ESG-uutiset suoraan sähköpostiisi täältä: Tilaa ESG-uutiset
Minä olen Anu Ennelin, Vastuutakomon perustaja. Autan pk- ja kasvuyritysten johtoa ja HR-ammattilaisia tekemään vastuullisuudesta käytännönläheistä ja innostavaa osaa arjen johtamista. Jos haluat jutella, ota yhteyttä.
Lue edelliset hyvät ESG-uutiset: Viikon hyvät ESG-uutiset — numero 10
