Tervetuloa lukemaan viikon hyviä ESG-uutisia!
Koko ajan tapahtuu pieniä ja isoja asioita, jotka vievät oikeaan suuntaan. Täällä saamme ja jaamme toivoa ja inspiraatiota kestävyystyöhön. Tälläkin viikolla on oikein hyvää kerrottavaa.
Aloitetaan.
Norja sulkee maailmankuulut vuononsa päästöiltä, ja teki siitä lain
Norja päätti kieltää päästöllisten alusten ja risteilijöiden pääsyn maan maailmanperintöluetteloon kuuluviin vuonoihin. Muutos pakottaa varustamot siirtymään sähköisiin tai vetypohjaisiin käyttövoimiin, mikä vähentää merkittävästi herkkien saaristojärjestelmien melusaastetta, paikallisia hiukkaspäästöjä sekä kasvihuonekaasuja.
Kielto koskee viittä Länsi-Norjan maailmanperintövuonoa, muun muassa Geirangervuonoa ja Nærøyvuonoa, jotka ovat maailman pisimpiä ja syvimpiä. Se astui voimaan 1. tammikuuta 2026 alle 10 000 bruttotonnin matkustaja-aluksille ja koskee suurempia risteilijöitä vuodesta 2032 alkaen. Siirtymäkaudella sallitaan myös biokaasu. Norjan merenkulkuviranomainen aloitti valmistelun jo vuonna 2018, joten teollisuus on saanut aikaa sopeutua.
19 suurkaupunkia leikkasi ilmansaasteensa viidenneksellä, ja kertovat millä keinoilla.
Breathe Cities -kampanjan raportti tunnisti 19 metropolia, jotka ovat vähentäneet ilmansaasteita 20 ja 40 prosentin välillä vain 15 vuodessa. Mukana ovat muun muassa Peking, Lontoo ja Pariisi. Lähes puolet kaupungeista on Aasiassa, ja yhdeksän niistä Kiinassa, jossa parannus tapahtui samaan aikaan nopean talouskasvun kanssa.
Tärkeimmät syyt olivat yhtenäisiä: pyöräilyn lisääminen, puhtaan ilman vyöhykkeet ja siirtyminen sähköisiin ajoneuvoihin. Ilmansaasteet ovat maailman suurin ympäristöterveysriski ja osuvat raskaimmin pienituloisiin asuinalueisiin. Raportti osoittaa, että ratkaisut on jo testattu, kyse on niiden levittämisestä.
📰 Lähde: Breathe Cities, Breathe Better -raportti, maaliskuu 2026
Waken atollilta hävitettiin rotat, ja 16 lintulajia palasi pesimään
Tyynenmeren syrjäisellä Waken atollilla toteutettiin yksi vaikeimmista vieraslajien poistohankkeista. Island Conservation, Yhdysvaltain maatalousministeriö ja ilmavoimat poistivat saarelta haitalliset rotat.
Vuoden jälkeen 16 alkuperäistä lintulajia on palannut. Lintujen määrä kasvaa, kun rotat eivät enää syö munia ja poikasia.
Pisonia-puiden taimia on noussut satoja, ehkä tuhansia paikoille, joilla niitä ei aiemmin nähty. Myös geckojen, skinkkien ja erakkorapujen kannat ovat kasvaneet. Hanke on saanut tunnustusta mallina yhteistyöhön perustuvasta luonnon ennallistamisesta.
📰 Lähteet: Island Conservation, 2026 | Honolulu Star-Advertiser, huhtikuu 2026
Johtajuus ei katso ikää eikä asemaa ympäristötyössä, nuoria sekä naisia on palkittu useista hienoista keksinnöistä
Maailman suurin nuorten ympäristökilpailu The Earth Prize jakoi 100 000 dollaria teini-ikäisille keksijöille. Aasian voiton vei intialaisten 16-vuotiaiden Plas-Stick, jauhe tamarindin siemenistä, joka kokoaa mikromuovit juomavedestä käsimagneetilla poistettaviksi. Muita alueellisia voittajia olivat kenialaisten maissipohjainen pakokaasusuodatin, Gazan siskosten kierrätetyt rauniotiilet ja irlantilaisen Arya Satheeshin biohajoava muovi.
Samalla viikolla vuoden 2026 Goldman-ympäristöpalkinto, niin sanottu vihreä Nobel, myönnettiin kuudelle ruohonjuuritason aktivistille. Ensimmäistä kertaa 37 vuoteen kaikki kuusi saajaa ovat naisia. Heistä eteläkorealainen Borim Kim ja hänen Youth 4 Climate Action -järjestönsä voittivat Aasian ensimmäisen nuorten ajaman ilmasto-oikeudenkäynnin. Etelä-Korean perustuslakituomioistuin totesi maan ilmastopolitiikan loukkaavan tulevien sukupolvien oikeuksia ja määräsi valtion asettamaan sitovat päästövähennystavoitteet vuosille 2031 ja 2049 väliselle ajalle.
HR:n näkökulma: Tulevaisuuden tekijät ratkaisevat ongelmia, joita pidettiin liian vaikeina, eivätkä he odota lupaa. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun mietitään keille annetaan vastuuta ja tilaa vaikuttaa. Osaaminen ja aloitekyky eivät seuraa titteliä tai työvuosia, ja organisaatiot jotka tunnistavat tämän saavat käyttöönsä koko henkilöstönsä potentiaalin.
📰 Lähteet: The Earth Prize, toukokuu 2026 | Goldman Environmental Prize, huhtikuu 2026
Suomi kokeilee uutta tapaa suojella Saaristomerta: rahaa maksetaan tuloksista, ei toimenpiteistä
Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja ympäristöministeriö pilotoivat Saaristomeren valuma-alueella uudenlaista tulosperusteista avustusta maatalouden vesiensuojeluun. Mukaan valittiin 22 maatilaa, joiden peltoala on yhteensä vajaa 200 hehtaaria. Perinteisistä tuista poiketen viljelijälle maksetaan kiinteän 1000 euron osallistumiskorvauksen lisäksi avustusta sen mukaan, kuinka paljon hän onnistuu alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta.
Viljelijä saa itse valita keinot. Maanäytteet otettiin keväällä 2026 ja uudet otetaan keväällä 2028, jolloin muutos todennetaan. Idea on, että rahoitus palkitsee vaikutuksesta eikä pelkästä tekemisen seurannasta, ja että niukat varat kohdistuvat vaikuttavimpiin toimiin. Tämä on pilotti, mutta päätös on tehty ja toteutus on jo käynnissä.
HR:n näkökulma: Tulosperusteinen ajattelu nojaa luottamukseen ammattilaisen osaamiseen. Kun seurataan tulosta eikä jokaista toimenpidettä, ihminen saa vapautta tehdä parhaat ratkaisut, mutta kantaa myös suuremman vastuun. Sama jännite on tuttu johtamisessa. Luottamus motivoi ja vapauttaa energiaa, kunhan tavoite ja sen mittaaminen ovat selkeitä ja oikeudenmukaisia.
📰 Lähteet: Ympäristöministeriö, 2026 | Lounais-Suomen elinvoimakeskus, 2026
Toivottavasti tämä lisäsi uskoa siihen, että asiat kehittyvät. Otan mielelläni vastaan vinkkejä uusista hyvistä uutisista.
Ensi viikolla taas uusi kooste. Voit tilata ESG-uutiset suoraan sähköpostiisi täältä: [TILAUSLINKKI]
Olen Anu Ennelin, interim HR-johtaja ja vastuullisuusvalmentaja. Yhdistän henkilöstö- ja vastuullisuusjohtamisen, tuen yrityksiä akuuteissa ja suunnitelluissa HR-tarpeissa sekä koulutan vastuullisuustaidoissa. Jos haluat jutella, ota yhteyttä.
Lue edelliset hyvät ESG-uutiset: Viikon hyvät ESG-uutiset — numero 5
